18.11.2015

Tuttua ja turvallista

Jutustelin yhdelle asiakkaalleni, että en millään keksi mitä laittaisin puikoille seuraavaksi, kun ei inspis iskenyt. Hän ehdotti että kutoisin hänelle villasukat. Pyysin katselemaan netistä kuvia, millaiset tahtoisi, ja malliksi valikoitui minun oma mallini, kerrosrivinousupolvarit. Aiemmin olen tehnyt ne näillä ja näillä väreillä. Tälläkertaa väreiksi valikoitui punasävyinen raitalanka maustettuna mustalla. Rusetti jätettiin näistä pois. 

Oon ennenkin huomannut, että kun teen tilaustöitä, himo kutomiseen katoaa. Kai siitä tulee jotenkin "pakkopullaa". Omituista, näidenkin tekemiseen meni tosi kauan. Ehkä syynä myös kiireiset päivät, iltaisin ei vain jaksa tehdä muutakuin katsoa telkkaria ja nukahtaa siihen ihanaan pieneen taustahälinään. Nyt on taas inspiraatio hakusassa, lankakorissa mikään lanka ei houkuttele, eikä ole oikein mitään tarvetta kenelläkään perheessä. Pitänee odotella josko joku innostus iskisi, väkisellä en viitsi alkaa mitään tehdä. Voihan Villasukka yhteisöstä on yleensä saanut ideoita mutta tällähetkellä siellä näkyy enimmäkseen vain ihania Anelmaisia kirjoneulesukkia, joihin minun hermoni eivät piisaa. Kirjoneule ei edelleenkään ole vahvinta osaamistani. :)

Näissä on mukavan syksyiset värit. Kovasti jouluunkin sopivat. Minulta on pyydetty ohjetta näihin, koitin sitäkin väsäillä työn edetessä mutta kesken sekin jäi, olen huono kirjoittamaan selkeästi ymmärrettäviä ohjeita. Silmukkamäärät näissä alussa 60, resorin jälkeen aloin kaventelemaan rivinousujen välisiä silmukoita tasaisin välein niin että ennen nilkkaresoria jäljellä oli 48. Nilkkaresorin tein taas kolmion muotoon takaosaan, olen huomannut omissa polvareissani että se on mukava ja sukat istuu tosi hyvin. Kantapäänä perus vahvistettu, kiilakavennukset joka toisella kerroksella ja kärjessä levennetty nauhakavennus. Nämä on taas kuvattu likaisen peilin kautta huonossa valossa, joten kuvat eivät ole laadullisesti mistään kotoisin. 

Tulipas kamalan negatiivissävytteinen teksti, vaikka olen ihan iloisella tuulella. Ehkä ressaa hiukan, kun tytön neljävee synttärit on viikonloppuna, leipomukset ihan vaiheessa, kämppä kuin pommin jäljiltä ja lahjakin vielä kaupassa. Toivoisin joulupukilta vuorokauteen muutaman tunnin lisää, ja energiaa tähän kaamosaikaan. Minä lakkaan toimimasta, kun aurinko menee piiloon, ja herään takaisin eloon helmi-maaliskuun paikkeilla. Kumpa olisi mahdollisuus muuttaa etelään aina pimeintä aikaa pakoon!








Malli: Kerrosrivinousu
Koko: 38
Lanka: 7-Veljestä raita ja musta
Puikot: 3,5mm pyöröt

-Nina-

4 kommenttia:

  1. Mä oon ihmetellyt, miksi aina kun joku pyytää neulomaan jotain, värinä on musta. Siis aina! Mulla pitäis olla vähintään otsalamppu, että näkisin kunnolla sitä neuloa. :D Tunnistan kyllä pakkopullafiiliksen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta taas tuntuu, että aina kun teen itselleni jotain, musta on yhtenä värinä! On se kyllä pimeää neulottavaa..:)

      Poista
  2. Ihanat ja tykkään todella väreistä.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti tuo hyvän mielen, kiitos niistä.