Pipoa pipon perään

Asuinpaikkakunnallani oli hiljattain kohu uudella leikkikentällä liehuvasta merirosvolipusta. Joku oli kovin pahoittanut mielensä siitä. Sattumalta tein juuri niihin aikoihin tämän pääkallopipon, ja varmaan joku pahoitti mielensä siitäkin. Hih. No mutta kuitenkin, oli myös ainakin neljä sellaista, jotka eivät pahoittaneet mieltään ja tilasivat samanlaiset. Tämä oli erityisen mieluisa tilaustyö, nämä pipot valmistuvat niin nopsaan ja pääsin harjoittelemaan lisää silmukoiden jäljittelyä, ja voin sanoa olevani jo ihan hyvä siinä. 

Mutta tiedättekö sen tunteen, kun teet jotain ja et millään keksi mikä siinä menee vikaan? Kokeilet kaikkia mahdollisia erilaisia konsteja korjataksesi virheen joka toistuu kokoajan, mutta et vaan saa sitä onnistumaan. Virhe on pieni ja muut tuskin sitä huomaavat, mutta itseä se sapettaa niin julumetun paljon. Sitten kun työ (tässä tapauksessa työt) on valmis etkä enää ajattele koko virhettä, se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja tajuat, miten olisi pitänyt tehdä, ja pidät itseäsi niin idioottina kun et tajunnut sitä aikaisemmin. Aivan täysin päivänselvä asia, mutta ei vain tullu mieleen oikealla hetkellä. No, minä tiedän sen tunteen, koska se on vaivannut mua koko tämän päivän. No, se siitä, seuraavalla kerralla tiedän miten vältän tämän häviävän pienen, mutta niin ärsyttävän kauneusvirheen. Työ tekijäänsä opettaa... Tässä pääkalloista lähikuvaa, kuka tietää mitä virhettä tarkoitan?

Pipot olivat kuulemma todella mieluisia saajilleen. Positiivisen palautteen saaminen on aina yhtä ihanaa, on se tietyllä tavalla jännää kun tilaustyö valmistuu ja haetaan, ja saaja sovittaa sitä. Mitä jos se ei olekkaan oikean kokoinen tai saaja ei tykkää mallista? Olisi niin kiusallista jos saaja olisi pettynyt lopputulokseen mutta ei kehtaisi sanoa siitä, ja joutuisi maksamaan sellaisesta joka jää kaappiin pölyttymään. Mielummin haluaisin korjata asian ja tehdä vaikka uuden, ja taas uuden, niin kauan että lopputulos miellyttää. Kuitenkin, olen iloinen että nämä pipot tekivät saajansa iloiseksi. Näitä tilattiin vielä kaksi lisää mutta pidän hetken taukoa pipoilusta ettei ala tuntua työltä ;)

Pipoissa käytin lankana Novitan Isoveljeä ja 5,5mm puikkoja. Koot olivat 55-58cm, silmukoita pienimmässä 76 ja isoimmassa 80. Nyt siirryn seuraavan tilaustyön kimppuun. Heh, suuri vaara että meidän perheen joulupukin pussi ei ehdikkään saada täytettä mun puikoiltani... Samapa tuo, onhan mulla koko loppuelämä aikaa puikotella.

-Nina-