Piäntä ja Siävää!

Villuripaidan jälkeen kaipas taas jotain todella nopeasti valmistuvaa. Ja nopeita töitä teinkin, kolmin kappalein. Lapsosten kokoista, pientä ja söpöä. Niitä oli mukava tehdä MUTTA. Ja tämä on ISO mutta. Ohut lanka+ohuet puikot+minä=epätoimiva yhtälö. Mä vaan en osaa enkä saa vaikka kuinka yrittäisin, siistiä käsialaa edes nallelangalla kolmosen puikoilla! Kaippa tässäkin harjoitus tekisi mestarin muttaku totuus on se että mä en tykkää tehdä paljon seiskaveikkaa ohuemmalla langalla.. Se ei vain ole mun juttu. Ei tekisi edes mieli laittaa kuvia näistä viimeisimmistä teelmyksistä kun ne on niin epäsiistejä, mutta kun tämä kerran päiväkirja on niin pakkohan se on.. Ehkä joskus opin ja saan sitten verrata näihin kuviin, kuinka paljon muutosta on tullut. 

Ystävilleni syntyi tyttövauva, tasan kuukautta nuorempi meidän poitsua. Puikoille hyppäsi siis ihanan hempeä vaaleanpunainen lanka, monta vuotta sitten ostettu ja aloitettu kerä, jonka vyötettä ei ole tallella enkä muista yhtään mikä se oli. Jotain pehmoista babylankaa kuitenkin, taitaapi olla 100% akryyliä. Ihan perussukat pienellä piristeellä, kerrosrivinousulla, ilman värivaihteluja kuitenkin. Näissä nyt ei ole niin kauhean epäsiistiä jälkeä, tuo akryyli on ohuena jotenkin paljon helpompaa kudottavaa kuin villasekoite. Saajahan näitä ei tainnut vielä edes pienillä silmillään nähdä, mutta vanhemmat tykkäsivät.

Olen luvannut kutoa tyttärelleni lapaset koko talven, ja aina kuitenkin aloittanut jotain muuta työtä. Aina tyttö on kysynyt kun olen aloittanut uuden työn, että "kudotko nyt minulle lapaset". Ja voi sitä pettymystä kun olen vastannut että en vielä, seuraavaksi sitten. Nyt kun aloitin noita pikkusukkia ja taas hän kysyi, "kudotko nyt minulle lapaset", mulle tuli oikein paha mieli ja pisto sydämeen kun vastasin taas, en vielä, seuraavaksi sitten. Ja nyt toteutin lupaukseni ja voi että sitä riemua ja iloa mikä syttyi pikkutytön silmiin, kun sanoin että mennäänpäs valitsemaan langat, saat itse valita värit. Värivalinta ei yllättänyt: vaaleanpunaista ja valkoista Nallea. 

Näissäkin kerrosrivinousua (olen ihan hurahtanut siihen). Mutta hyi että mitä jälkeä, ihan kamalat. :D Nuo resorit varsinkin, ei noin rumia varmaan osaa kukaan muu tehdäkkään kuin minä! Mutta onneksi tyttöä ei haitannut, hän oli vain niin iloinen ja onnellinen lapasistaan että piti niitä sisälläkin kädessä. Nyt sitten odotellaan että tulee näille lapasille sopivat kelit!

Kevättä silmällä pitäen tein myös pikku poikani käsille lämmikettä. Keskisen tarjouskorista mukaan tarttunut Hot Socks Neon päätyi langaksi niihin, ja voi taivas miten ohutta se oli.. Jos sanotaan että rakkautta ensisilmäyksellä, niin tämä lanka oli vihaa ensi silmukasta. Mutta valmiiksi sain, kun noin pieni työ oli kyseessä, jämäkerä jää todennäköisesti käyttämättä tai sitten käytän sen kaksinkertaisena. Väri oli kyllä ihana, oikein kirkkaan turkoosi. Mutta tuo jälki, voi kamala, en edes halua puhua siitä.. :D Taidan tästälähin pitäytyä ihan vain seiskaveikassa.

-Nina-