Syksy on saapunut!

Jos ei mistään muusta huomaa, että on tullut syksy, niin 100 varma merkki on se että kutimet kasvaa taas kiinni mun käsiin. <3 On se jännä, miten joka syksy se into tekee comebackin. Aloitin heinäkuussa sukkia mutta ei ne edennyt millään, ei vaan huvittanut. Heti kun helteet meni ohi, lankakerät alkoi näyttää niin houkuttelevilta, ja pää pursuaa ideoita! Tilaustöitä on tullut, tulee vielä kiire ennen joulua että ehtii tehdä kaikki mitä on tilailtu, ja vielä omat pukinpussintäydentäjät. Toinen merkki mistä tietää että syksy on tullut, ei oo niin kiva.... Lasten kanssa ei ihan tosta vaan lähetäkkää pihalle, kauhea arpominen mitä päälle, ja silti on aina joko liikaa tai liian vähän. Toisaalta se on myös kivaa, saa ihan "hyvällä omatunnolla" vain rötvätä sisällä, ja tehdä kaikkea mitä kesällä ei tehty. Hauska huomata, miten ennen kesää niiiiiiin tylsät lelut on nyt taas kesän sisäleikkitauon jälkeen niiiiiiin kivoja! 

Ystäväni tilasi multa samanlaisen koristetyynyn minkä tein vähän aikaa sitten. Isompana vain ja erivärisenä. Tein tyynyn muuten samalla ohjeella kuin tämän mutta takaosan tein sileää oikeaa. Silmukoita tässä oli 200 ja tyynyn koko 50x50. Neuloin tämänkin pyöröpuikolla ja päättelin samalla ohjeella, jolloin jäi vain yksi sauma. Oman tyynyni saumaan en jaksanut panostaa kun se oli muutenkin vähän epäonnistunut kokonsa puolesta, mutta tähän täytyi saada siisti sauma. Googlettelin ja kokeilin kunnes löytyi ohje, jolla saumasta tuli miltei huomaamaton! Ohje löytyy täältä, ja se oli erittäin helppo tehdä. 

Lopputulos on tämän näköinen. Pahoittelut todella huonosta kuvasta, oon nyt niin laiskalla tuulella että en jaksa mennä ottamaan parempaa. :D 

Lopputulokseen oon tosi tyytyväinen, varmaan ensimmäistä kertaa mun neuletöiden historiassa voin sanoa että en tekisi mitään toisin, jos nyt aloittaisin uudelleen! 

Lankana toimi valkoinen 7-veljestä ja sitä meni 222g. Puikot nro 4. 

Sormet syyhyää seuraavan työn pariin. Onneksi on edessä viikonloppu joka tarkoittaa paljon aikaa kutomiselle! Tosin huomenna saan kylään ihania naisia, kun yksi heistä tulee meille esittelemään Me&I uutta übersuloista mallistoa. <3

-Nina-

Epäonnen sukat

Viimeisin projekti piti olla erittäin mieleinen. Tykkään hirveästi kerrosrivinoususta, kuten on jo tullut selväksi kun sitä moneen paikkaan olen tunkenut. Mutta toisin kävi, meinas loppua usko, toivo ja rakkaus ennenkuin sain sukat valmiiksi. 

Ihan ekana jouduin luomaan silmukat moneen otteeseen kun aina oli jotain häikkää, en tajua mikä siinä oli niin vaikeaa. Sittenpä räpsähti kaapeli rikki, irtosi metallipäädystään ja kun yritin liimata sitä niin sain sen vain enemmän rikki. Roskiin siis koko systeemi. Toista 100cm kaapelia kun ei ollut, jouduin jatkamaan yhtäkerrallaan 80cm kaapelilla. Sukat oli niin alussa että purin koko toisen sukan pois, se näytti muutenkin jotenkin epätasaiselta. No, sitten pääsin hyvään vauhtiin ja pääsinkin jo kantapään ylitse, kunnes meni puikko poikki. Eihän mulla ollut toisia kolmosen puikkoja pyöröihin, eikä edes sukkapuikkoina, joten puhelua anopille, onko sillä. Sain lainaan bambuiset sukkapuikot.... yäääääk. Sukkapuikoilla tekeminen tuntui aivan kauhialta ja hitaalta ja ne bambut oli kyllä niin järkyttävän kamalat kutoa että melkein luovutin, mutta tein sen sukan kuitenkin valmiiksi niillä..Lankamaailmaan tilaus ja uutta puikkoa, kaapelia, ja lankaakin tietysti tarttui ostoskoriin. Epäilin että kolmosen puikot ei tuu koskaan kestämään mun käsittelyä koivupuisina, joten ostin metalliset KnitPro Nova Metal puikot, tosi kivat! Kärkikavennukseen halusin kokeilla jotain uutta, valitsin nelitahokavennuksen. Väriksi olin päättänyt että sillä tehdään mikä raita olisi vuorossa seuraavaksi. No purkuunhan se meni koko kärki, oli ihan kamala. En tykännyt kummastakaan, nelitahosta enkä väristä. Mutta sainpahan kokeilla voihan villasukka-yhteisöstä poimimaani vinkkiä purkamiseen, joka osoittautuikin tosi mukavaksi! Eli silmukat poimitaan puikoille siltä kerrokselta mihin asti halutaan purkaa ja sitten vaan vedetään lanka pois. Sitten saikin jatkaa kutomista samantien!  

Toinen sukka sujui välineiden osalta kunniakkaasti mutta purkamisilta ei siinäkään vältytty. Edellä mainitsemastani ryhmästä olen saanut linkin ohjevideoon missä näytettiin miten lankaa jatketaan ihan huomaamattomalla solmulla, linkki ei tietenkään ole tallessa. Olen sillä solmutekniikalla tehnyt jo vaikka ja kuinka monta langanjatkamista, ja hyvin on pitänyt... Tähän asti. Toista sukkaa olin edennyt kiilakavennusten loppuun kun huomasin että pian kavennusten aloituksen jälkeen solmu oli pettänyt ja kaksi punaista lankaa irsotti iloisesti purkautuneena... Olin varmaan tehnyt solmun väärin. Ääh. Taas siis purkupuikot käyttöön.. 

Onneksi ei ollut tuon pidemmästi kudottuna.. Siitä eteenpäin mentiin ongelmitta ja vauhdilla loppuun, ärsytti niin koko työ jo että ääääääkkkkiä pois käsistä! :D Lopputuloksesta tykkään kuitenkin tosi paljon. 

Kerrosrivinousuhan tehdään seuraavanlaisesti: Silmukkamäärä jaollinen neljällä. Kaksi kerrosta kudotaan siten että joka neljäs silmukka nostetaan neulomatta, ja kolmas kerros kaikki oikein. Sitten langanvaihto, ja tätä toistetaan. Yksinkertaista ja kaunista! Puikkoina näissä oli varressa 3,5mm ja nilkkaresorin jälkeen vaihdoin 3mm. Sain tämänkin vinkin samaisesta villasukka yhteisöstä, ja se olikin todella hyvä vinkki! Nämä istuu paremmin mun jalkaan kuin yhdetkään tekemäni sukat, ja tuntuu kivan napakoilta, jospa nää ei niin äkkiä lerpsahtaisikaan. Seiskaveikkaa tietenkin. ;) Vielä viimeinen vinkki jonka olen poiminut sieltä, ja jota testasin näihin; kiilakavennukset tein yhden silmukan päähän reunasta, näin korjaantui pois reikärivistö joka mulla on tupannut jäädä kavennuksen viereen. Kokonaisuudessaan siis oikein opettavaiset sukat! 

-Nina-

Ihana Karnevaali!

Vihdoin löysin uutta seiskaveikan raitaväriä, ja tahdoin siitä itselleni sukat. Ne hienot blingi piirakkasukat kun menivät jo hajalle muutaman käyttökerran jälkeen, viimeiset akryylisukat mun puikoiltani! Että sapettaa!! Mutta nytpä mulla on kivat peppi pitkätossusukat lämmittämässä varpaita. 

Nämä on ihan perussukat pitkällä varrella. Alkuun laitoin silmukoita 56 ja kaventelin pohkeen molemmin puolin matkan varrella niin että nilkkaresorissa silmukoita oli 48. Vähempikin olisi piisannut, housujen päällä nää pysyy hyvin ylhäällä mutta ilman housuja tahtoo mennä makkaralle nilkkaan - kivan näköiset ne on kyllä niinkin. :) Tykkään hirmuisesti! Tämä lanka on mun suosikki ikinä, haluan tehdä tästä tyttärellekkin vaikka mitä! 

Tein nämä pyöröillä kaksi yhtäaikaa ja kyllä tuli taas nopsasti valmista! Raidat menevät eri järjestyksessä kun toista tein ulkokerältä ja toista sisäkerältä.

Nyt puikoille hyppäsi miehen villapaita joten mun osalta blogirintamalla varmaan hiljaiseloa monta kuukautta :D

-Nina-

Kutomuksia matkan varrelta

Aloitin kutomisharjoittelut muutama vuosi sitten Riikan innoittamana. Silloin tein muutamat sukat joululahjoiksi ja yhden valepalmikkotuubihuivin itselleni. Niiden jälkeen kutomisinnostus katosi tiehensä, tai ehkä pikemminkin ajanpuute iski kun sain esikoiseni.. Kunnes koitti syksy 2013.

Valepalmikkoa, ihanan nopea malli kutoa ja kaunis kun mikä! En valitettavasti muista enää mistä ohjeen nappasin, se on kyllä jossain tallella ja voin sen laittaa jos joku tahtoo. 

Viime kesän lopussa kaivoin kaapista vaaleanpunaisen palmikkomekon alun, jota olin aloittanut tekemään edellisenä keväänä. Silloin aikani loppui talonrakennuksen ja muuttopuuhien vuoksi ja tekele jäi kaappiin lojumaan koko alkuvuodeksi ja kesän loppuun saakka..Syksyn pimetessä kaivoin sen esille ja mekko tuli valmiiksi muutamassa päivässä. Olin siitä niin kovin ylpeä, olen yhä! Ohje löytyi Novitan 7-Veljestä lehdestä, mekko on kudottu siis seiskaveikalla, 3,5mm pyöröpuikolla. Se on vielä vähän iso käyttäjälleen, toivottavasti ensi kesään mennessä soppeli!

Mekko kudottiin pyöröpuikolla helmasta ihan loppuun saakka, saumoja ei siis tullut ollenkaan.

Olen haalinut itselleni Novitan lehtiä aina kun joku "teemalehti" on ilmestynyt. Helpot- lehdestä bongasin Hanna Pakarisen päällä kivannäköiset huivin ja pipon ja aloitin tekemään niitä heti. Niistä tuli nätit, mutta värivalintaa kadun. Tein nämä itselleni mutta ne on jäänyt melkein käyttämättä kun tuo väri ei näytä mun päällä oikein hyvältä.. Olenkin miettinyt kenelle ne lahjoittaisin, ehkä jollekkin vaaleaverikölle ne sopisi paremmin. 

Lankana Novita Hile ja ohje Helpot lehdessä. 

Olimme mieheni kanssa shoppailemassa kun hän sanoi että tahtoisi ostaa oikein lämpimän villapaidan talveksi.. Heitin vitsillä että mähän voisin kutoa sulle sellaisen, ja se pirulainen otti sen tosissaan.. Eihän siinä muu auttanut kuin etsiä malli joka miellyttää silmää.. Se oli kyllä minulla jo tiedossa, missäs muuallakaan kuin Novitan 7-veljestä lehdessä. Miehenikin siitä tykkäsi ja aloin tekemään. Olihan siinä kamalan suuri työ, ja kun sain sen valmiiksi vannoin etten enää ikinä tee mitään niin suurta.. Kävi kuitenkin niin köpelösti että paita oli liian suuri! Otti päähän niin kovaa että meinasin purskahtaa itkuun! :D Onneksi se oli sopiva isälleni joka mielellään huoli sen käyttöönsä.. Nyt on tullut luvattua miehelle toinen samanlainen kunhan jaksan aloittaa. Aion tehdä sen eritavalla, ekan tein neljästä kappaleesta ja taistelin saumojen kanssa monta tuntia että sain niistä siistit. Nyt otan käyttöön pyöröpuikot ja teen kainaloihin asti yhtenä kappaleena, kikkailen siitä sitten ylöspäin jotenkin, en ole vielä suunnitellut.. Ja hihat aion tehdä magic loopilla. :) Teen sen myös pienemmillä puikoilla, niinkuin ohjeessa oli mutta minä tyhmä vaihdoin ne astetta suurempiin.. Siksihän siitä liian iso tulikin. Mulla on tiukka käsiala ja ajattelin että siitä tulee liian pieni jos en vähän suurenna puikkoja. 

Lankana 7-Veljestä graffiti ja harmaa, puikot 4mm ja 4,5mm. Kuvassa paidasta puuttuu vielä nappi kauluksesta jonka laitoin kun löysin mieluisen.

Kun olin saanut tuon ison tekeleen valmiiksi kaipasin jotain nopeasti valmistuvaa. Kaapista löysin joskus tehdyt konttineulevarret jotka tein sukkiin, mutta jotka jäivät kesken koska ne oli niin tiukat että jumittuivat kantapään kohtaan. Mietin mitä niistä tekisin ja kekkasin tehdä lapaset. Nämä oli mun ekat lapaset ja niistä tuli hyvät! Tein ne kiilapeukalolla, joka on tosi mukava kädessä ja istuu paremmin kun aukkopeukalo.

Näissäkin lankana seiskaveikka, varsissa 2,5mm puikot, teräosissa ja resoreissa 3,5mm.

Kummitätini pitää myös neuleblogia ja luin sieltä facebookin voihan villasukka- yhteisöstä. Liityin siihen heti ja se on koukuttanut ihan totaalisesti! Siellä näkee niin ihania sukkamalleja päivittäin, että menee ihan sekaisin mitä tekisi seuraavaksi ja suunnitelmat muuttuu sata kertaa ennenkuin ehtii aloittaa.. Olen nyt ahkeroinut sukkia urakalla, ja monet ideat odottaa toteutusta. 

Anopille tein olgat, jotka olisin kyllä halunnut jättää itselleni! Tykkään väreistä ja tuosta mallista kovasti, vielä joskus teen itselleni polvipituiset olgat.

Tämä kerrosrivinousu sukka vei mun sydämen totaalisesti. Aivan ihana malli kutoa ja mun silmään niin nätti ku olla ja voi!! Nää sukat löysi tiensä isäni joulupukin pakettiin. 

Enhän voinut olla kokeilematta kuplasukkia, kun kaikki muutkin niitä tekivät ja laittoivat ihania kuvia.. Ja olihan se kiva sukka kutoa, kunhan pääsi jyvälle. Kaikkien sukkien ohjeet olen löytänyt voihan villasukasta ja ne on tehty seiskaveikalla. 

Näiden jälkeen olen tehnyt pienen pienet junasukat ohjetta hieman muutellen, ja vauvan kypärämyssyn omalle tulevalle pikkukakkoselleni. Niistä kuvaa myöhemmin, enhän voi paljastaa niiden väriä vielä ennenkuin vauveli on tullut maailmaan.. :) 

Kutominen on koukuttanut mut ihan täydellisesti ja olen puikot kädessä kotona melkein kaiken luppoajan.. Tuntuu, että nyt pitää kutoa varastoon kun kohta ei kuitenkaan ole aikaa kun vauva syntyy. Vielä pitäisi ehtiä tehdä tuo toinen magic loop harjoitussukka valmiiksi, se valmistuu kyllä tässä heti kun menen koneelta pois, sitten haluan kokeilla tehdä kaksi sukkaa kerrallaan, se pirskatin villapaita tuli luvattua tälle keväälle, vauvan settiin tarttis vielä tumput ja ja ja...Onhan tässä kolme viikkoa laskettuun aikaan! Saattaa olla että ihan kaikkea suunnittelemaani en ehdi ;)

-Nina-