Villit Villitykset

Minulla on kaikkia novitan viidakkolankoja lankakorissani, osaa jopa muutamakin kerä. Kauheasti ihastuin niihin kun ne tulivat myyntiin, mutta innostukseni laantui kun näin niistä tehtyjä sukkia ja tunsin niiden karheuden. En hirveästi pidä mistään niistä. Yksiväriseen lankaan yhdistettynä ne kuitenkin menettelevät. Tälläkertaa yritin tuhostaa tiikerilankaa ja kaveriksi valitsin valkoisen. Kirjoneuletta (Villitys-mallia) jaksoin tehdä varsien verran kunnes kyllästyin ja vaihdoin raitoihin. Ihan kivat tuli niinkin. Vähän levottomat ehkä. Virheitäkin kirjoneuleessa vilisee villisti, sen siitä saa kun katsoo telkkaria toisella silmällä, kaaviota puolikkaalla ja neulomiselle ei jää kuin se viimeinen puolikas silmä. Koko määrittyi valkoisen langan määrällä, tiukille meni mutta riitti kokoon 36. Pitää siis löytää näille joku pienikinttuinen omistaja.

Lanka: Novita 7-veljestä viidakko ja puhtaan valkoinen

Puikot: 3,5mm pyöröt

Koko: 36

-Nina-

Pelko selätetty!

JyJu numero 6. Facebookin villasukkayhteisöissä tulee aina aaltoja, kun uusi tai vanha uudelleen löydetty malli kiertää kuin kulovalkea neulojalta toiselle. Mä lähden näihin aaltoihin aina hitaasti mukaan, mutta lopulta kuitenkin lähden. Tämäkään kirjoneulemalli ei aluksi näyttänyt ollenkaan houkuttelevalta, mutta kun niitä kuvia näkee kymmeniä päivässä kaikissa herkullisissa väriyhdistelmissä, tulee pakottava tarve tehdä oma versio. Siispä tartuin härkää sarvista, keräsin kaiken rohkeuteni ja kärsivällisyyteni ja laitoin kirjoneulelapaset alulle.

 Ja voi kuinka tyytyväinen olen että sen tein!! Tämä VILLITYS (mallin nimi) oli niin mahdottoman helppo, nopea ja mukava neulottava. Ja tosi nätti. Näiden lapasten aikana opin monta uutta juttua kirjoneuleesta. Lankoja oppii kuin oppiikin pitämään hallussa niin ettei ne mene solmuun, kun muistaa aina ottaa langat samaa kautta puikolle. Silmukoita pitää olla enemmän kuin normaalisti, ja mielellään vaikka numeroa isommat puikotkin ettei neule kiristä.

Kävin kuvaamassa lapasia ihanassa kevätauringossa pakkasessa. Olisi ollut ihana olla pidempäänkin ulkona, mieli halajaa jo ulkoilemaan, lenkille, töihin tai ihan mihin vaan kotoa neljän seinän sisältä. Mutta parannellaan nyt vielä pari päivää tätä influenssaa niin on sitten varmasti kunnolla terve.

Tässä taas tämä mun lempilankani, seitsemän veljestä pastelliraita. Ostin tätä lisää pari kerää kun jollain ihanalla neulojatoverilla oli ylimääräisenä. Ihana, ihana, ihana väri. Ja sopii myös ruskean kanssa. Aikaisemmin olen tehnyt tästä mustan kanssa sukat.

Virheitäkin löytyy mutta silti voin sanoa että tämä on mun ensimmäinen onnistunut kirjoneule. Ensimmäinen kirjoneulekokeiluni oli tämä...

No, tämähän on oikein onnistuneen näköinen ja olin niin tyytyväinen, metso oli varressa molemmin puolin. Mutta kun saaja koitti tätä jalkaansa, ei se mahtunut kantapäästä yli. Langanjuoksut oli tosi tiukat. Siitä hermoni menettäneenä purin koko tekeleen (tyhmä minä) enkä ole sen koomin kirjoneuletta koittanut kunnes nyt. Olisi pitänyt säästää tuo varsi ja tehdä siitä vaikka lapaset tai jollekkin pienijalkaiselle sukat. Mutta turha sitä nyt enää on voivotella, ehkä joskus vielä koitan uudelleen metsoja. 

Malli: Villitys facebookin voihan villasukka! yhteisöstä

Puikot: 3,5mm pyöröt

Lanka: 7 veljestä pastelliraita ja tummanruskea

Koko: Naiselle

-Nina-


Ps. Muistakaa osallistua arvontaan! :)